Yleisimmät kosteusvauriot ja niiden havaitseminen

Kaikkien rakennusten tulisi toimia niin, että sisätiloissa on miellyttävä oleskella, työskennellä tai asua. Ihmisen kannalta terveellinen ja miellyttävä tasapaino sisäilmassa saavutetaan, kun ilmanlaatu ja ilmanvaihto on hyvä, lämpötila on 20-23 °C välillä ja ilmankosteus on noin 40-60 %RH. Rakennuksen ulkokuoren eli vaipan tehtävä on mahdollistaa toiminta rakennuksen sisällä suojassa muun muassa sää- ja lämpötilavaihteluilta sekä melulta(1).

Sisäilma ei ole normaalisti steriiliä vaan siinä esiintyy jonkin verran mikrobeja ja homesienten partikkeleita(1). Rakennuksen kosteudenhallinnalla ennaltaehkäistään haitallisille mikrobeille suotuisia kasvuolosuhteita. On tärkeää havaita mahdolliset kosteusvauriot ajoissa, jotta vaurion syy löydetään ja korjataan mahdollisimman pian. Näin voidaan välttyä laajemmilta vaurioilta rakennukselle, haitoilta ihmisten terveydelle sekä turhilta saneerauskustannuksilta.

Rakenteiden sisälle kehittyneen mikrobikasvuston havaitseminen on hankalaa ja sen vuoksi on tärkeä ennaltaehkäistä niiden syntyminen huolehtimalla rakenteiden tuuletuksesta ja oikeasta kosteusteknisestä toimivuudesta.

Kosteusvaurioiden yleisimpiä merkkejä

Kosteusvauriot voivat ilmetä eri tavoin ja osa niistä on havaittavissa aistinvaraisesti. Joitain kosteusvaurion merkkejä:

Epämiellyttävä haju

Homeen haju tai esimerkiksi maakellarimainen, tunkkainen haju voi olla merkki kosteusvauriosta. Haastavaksi homevaurioiden havaitsemisen hajuaistilla tekee se, että homevauriot kehittyvät pikkuhiljaa ajan kuluessa ja rakennuksessa asuvien hajuaisti tottuu hajumuutoksiin. Näin ollen asukas itse ei välttämättä huomaa voimakastakaan homeen hajua, vaikka ulkopuolinen tunnistaisikin sen helposti. Pitkälle edennyt kosteusvaurio voi tartuttaa homeen hajun myös vaatteisiin. Pitkäaikainen altistus homeen aineenvaihduntatuotteille voi olla terveydelle haitallista.

Pintamateriaalin irtoaminen tai muutokset

Kosteuden pääsy rakenteisiin voi aiheuttaa pintamateriaaleissa silmin havaittavia pinta- tai värimuutoksia. Riippuen kosteuden lähteestä pintamateriaalissa saattaa näkyä selkeä läikkä (esimerkiksi kattovuodot) tai selvää kupruilua maalipinnassa. Parketeilla ja muilla puupohjaisilla materiaaleilla voi ilmetä väri- ja muodonmuutoksia tai rakoilua. Kylpyhuoneessa esimerkiksi irtoavat laatat saattavat olla merkki rakenteiden sisälle päässeestä kosteusvauriosta.

Vesivuodot

Rakennuksissa kannattaa ottaa käyttöön menetelmiä, jotka tukevat vesivuotojen havaitsemista ennen, kuin ne aiheuttavat kosteusvaurioita. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa suurten kodinkoneiden alle laitettavaa vesikaukaloa, jonka taka- ja sivureunat on kohotettu. Tällöin mahdollisesti laitteesta tuleva vesi voidaan havaita sen kulkeutuessa kaukalon etuosaan. Saatavilla on myös kehittyneitä teknisiä vuodonilmaisimia, jotka hälyttävät mahdollisista vesivuodoista äänimerkein (2).

Näkyvät mikrobikasvustot

Pitkälle edenneessä kosteusvauriossa saattaa olla näköaistilla havaittavaa mikrobikasvustoa. Kosteusvauriot kehittyvät usein piilossa, joten aistinvaraisesti havaittavia mikrobikasvustoja voi olla vaikea löytää. Kuitenkin esimerkiksi kodinkoneiden alustat ja taustat kannattaa tarkistaa säännöllisesti, jotta mahdolliset kosteusvauriot voidaan havaita nopeasti.

Tyypillisiä kosteusvaurioiden aiheuttajia

Suunnittelu- ja rakennusvirheet:

Kosteusvaurioita saattaa syntyä, mikäli rakennuksen puurungon alapuu on sijoitettu betonilaatan alapuolelle tai sen sisään. Virheellisesti tehty vedeneristys tai sen puuttuminen kokonaan voi aiheuttaa kosteusongelmia märkätiloissa. Maanrakennuksessa tehdyt virheet, kuten esimerkiksi puutteellinen salaojitus ja maan kallistukset taloon päin, tuovat ulkopuolista kosteutta rakenteisiin. Kosteutta voi päästä rakenteisiin ulkovaipan puutteellisesti tiivistetyistä läpivienneistä. Myös rakennuksen ulkoverhouksen huonosti toimiva tuuletus voi aiheuttaa kosteusongelmia.

Rakennusvaiheessa kastuneet tai käyttötarkoitukseen soveltumattomat materiaalit aiheuttavat myös rakennuksen elinkaaren aikana kosteusongelmia. Puutteellisesti lämpöeristetyt vesiputket voivat jäätyessään vaurioitua ja aiheuttaa vesivahinkoja.

Hoito- ja kunnossapitovirheet:

Kosteusvaurioita saattaa aiheutua myös rakennuksen käyttäjien toiminnasta. Esimerkiksi ilmanvaihdossa säästäminen ilmanvaihdon tehoa pienentämällä heikentää rakennuksen sisällä olevan kosteuden mahdollisuutta tuulettua suunnitellulla tavalla. Siivouksessa liiallinen vedenkäyttö voi pilata suoraan herkkiä materiaaleja, kuten parkettilattian tai laminaatin. Muovilattialla liiallinen siivousvesi voi imeytyä saumojen ja reikien kautta alapuoliseen rakenteeseen, mistä se ei pääse kuivumaan helposti pois.

Väärin toteutetut remontit aiheuttavat usein ongelmia. Esimerkiksi tiivis lattiamateriaali saatetaan asentaa parkettilattian päälle alustalla, johon nousee maaperästä kosteutta. Tällöin maaperästä noussut kosteus jää lattiarakenteeseen luoden otolliset olosuhteet mikrobivaurion syntymiselle. Puualustan päälle ei tulisikaan asentaa vesihöyryntiivistä materiaalia, ellei voida varmistua rakenteen täydellisestä tuulettumisesta.

Kosteusvaurioihin reagoiminen

Rakennuksen käyttäjän havaitessa kosteusvaurion merkkejä on asiasta syytä ilmoittaa viipymättä rakennuksen kunnossapidosta vastaavalle taholle. Mikäli kosteusvaurio on pääsyt syntymään, sen korjaaminen tulee suorittaa riittävän ammattitaidon omaavan tahon tekemänä. Kosteusmittauksin mahdollinen kosteusvaurio on todennettavissa. On tärkeää poistaa rakennuksesta jo kastuneet materiaalit sekä ennaltaehkäistä uusien kosteusvaurioiden syntyminen ammattimaisin korjaustoimenpitein.

Kosteusvaurioiden havaitseminen

- Säännölliset tarkastukset riskipaikoissa siivouksen yhteydessä: Allaskaapit, hanaliitokset, kodinkoneiden taustat, märkätilojen pinnat

- Sisäilman lämpötilan ja kosteuden tarkkailu etenkin märkätiloissa ja mahdolliset hajuhavainnot

- Pintamateriaalien tarkistaminen ja reagointi mahdollisiin muutoksiin

- Ilmanvaihdon riittävyyden tarkastelu etenkin vanhemmissa rakennuksissa: ikkunoihin tiivistyvät vesihöyrypisarat tai hitaasti kuivuva suihkutila saattaa altistaa kosteusvaurioiden syntymiselle

- Tarvittaessa kosteusvaurion todentaminen luotettavin kosteusmittauksin

- Kosteusvaurion voi havaita myös läikkänä tai värimuutoksena pinnoilla.

Kirjoittanut Teemu Pursiainen 14.3.2018, tarkistettu 25.1.2022

kosteusmittaus FI ei vastaa muiden tahojen tekemistä toimenpiteistä. Tekstissä kerrotut ohjeet ovat yleisluontoisia ja perustuvat kirjoitushetken tietoon ja määräyksiin. Kunkin rakennuskohteen vastuuhenkilön on aina varmistettava kyseiseen kohteeseen sovellettavat säädökset sekä ohjeistus viranomaisilta, laite- ja materiaalivalmistajilta.

Lähteet:

1) RIL 250-2011. Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. 2011. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi. ”Punainen kirja”

2) Rakentamisen kosteudenhallinta, www.kosteudenhallinta.fi
http://www.kosteudenhallinta.f... , luettu 13.3.2018

3) Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. 2008. Betonikeskus ry. Suomen Betonitieto Oy.

4) Kosteus- ja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille. 2015. Työterveyslaitos.

5) Ympäristöopas 2016 – Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. 2017. Ympäristöministeriö. Toim. Miia Pitkäranta. 2. painos. Hansaprint Oy, Turenki.

***