Kosteudenhallinta – Yleisimmät kosteuden lähteet rakennuksissa

Vastuullisessa rakentamisessa pyritään ennaltaehkäisemään kosteuden aiheuttamia ongelmia etukäteen hyvällä suunnittelulla ja ammattitaitoisella toteutuksella. Rakennus on alttiina erilaisille kosteuden lähteille koko elinkaarensa ajan, joten rakenteiden kunnon säännöllinen tarkastaminen ja yleisimpien kosteudenlähteiden tunnistaminen on olennaista huomioida kiinteistön käyttäjien ja kunnossapidosta vastaavan tahon välisellä yhteistyöllä. Näin mahdollisiin kosteusriskeihin voidaan reagoida nopeasti ja estää laajempien vahinkojen syntyminen.

Sisäpuoliset kosteudenlähteet

Merkittävä osa sisäpuolisesta kosteusrasituksesta on ihmisistä, lemmikkieläimistä ja huonekasveista haihtuvaa kosteutta. Lisäksi etenkin syys- ja talvikaudella märät vaatteet sekä ihmisten ja lemmikkien mukana sisään kulkeutuva lumi tuovat lisää kosteutta rakennuksen sisäpuolelle. Toimiva ilmanvaihto poistaa normaalin haihtuvan asumiskosteuden. Sisään kulkeutuvan lumen määrää kannattaa vähentää puhdistamalla vaatteet ja varusteet jo ulkopuolella. Sisään kulkeutunut vesi ja lumi on hyvä kuivata heti erityisesti kosteusherkiltä materiaaleilta, kuten parketti ja laminaatti. Suositeltava ilmankosteus asuinhuoneistoissa on 40-60 % RH.

Tavalliseen elämiseen kuuluvat toimenpiteet voivat nostaa sisätilojen kosteutta merkittävästi. Näihin kuuluvat esimerkiksi suihkussa käynti sekä ruoanlaitto. Mikäli puhtaat pyykit kuivataan sisätiloissa, niistä haihtuva kosteus jää myös rakennuksen sisäpuolelle. Kosteusvaikutusta voi vähentää kuivaamalla pyykit ulkona tai kuivausrummussa. Suihkun jälkeen lattian kuivaaminen lastalla vähentää sekä vedeneristeen kosteusrasitusta että vähentää ilmaan haihtuvaa kosteutta. Lisäksi lastalla kuivaaminen säästää energiaa, koska pinnoille jäänyt vesi ei tarvitse lämpöenergiaa haihtuakseen.

Sisäilman kosteuttamiseen käytettävät ilmankostuttimet tuovat myös lisää kosteutta sisätiloihin. Ilmankostuttimien käyttö ei ole suositeltavaa kuin kuivimpina talvipäivinä, jolloin sisäilman kosteus voi laskea jopa alle 20 %.

Uusissa rakenteissa oleva rakennuskosteus lisää rakenteista poistuessaan sisäilman kosteuspitoisuutta. Tämä korostuu etenkin uusissa betonirakenteissa, sillä betonin valmistamisessa käytettyä vettä poistuu edelleen, kun rakennus on jo otettu käyttöön.

Ulkopuoliset kosteudenlähteet

Sadevesi altistaa rakennuksen ulkoapäin tulevalle kosteudelle esimerkiksi roiskeveden osuessa ulkoseinien alaosaan tai katolla olevien mahdollisten kattovuotojen kautta. Ulkoseiniin ja ikkunoiden ympärille osuva viistosade voi aiheuttaa ongelmia, mikäli pintamateriaaleissa on rakoja tai ikkunat on tiivistetty virheellisesti. Rakennuksen ulkovaipan kunto tulee tarkistaa säännöllisesti esimerkiksi keväisin, jolloin talven mahdollisesti aiheuttamat vauriot saadaan korjattua mahdollisimman pian. Huolehdi sadevesijärjestelmän toimivuudesta ja erityisesti syksyn lehtiroskien poistamisesta sadevesijärjestelmästä.

Tuiskuava lumi saattaa tunkeutua esimerkiksi vesikaton tuuletusraoista eristetilaan ja aiheuttaa kosteusvaurion. Lumen kasautuminen rakennuksen viereen ja sulamisvesien kulkeutuminen rakennukseen voivat aiheuttaa vakavia ongelmia, mikäli maa on virheellisesti kallistettu taloon päin.

Pohjavesi voi aiheuttaa merkittäviä kosteusongelmia, mikäli rakennukselle on valittu virheellisesti pohjavedenpinnan alapuolella sijaitseva perustustaso. Perustustasoa määriteltäessä pyritään huomioimaan mahdolliset vaihtelut pohjaveden korkeudessa koko rakennuksen elinkaaren aikana.

Maaperässä kulkeutuva vesi saattaa aiheuttaa ongelmia, mikäli perustusten kapillaarikatkot¹⁾ on tehty puutteellisesti tai salaojitus ei ohjaa vettä poispäin rakennuksesta. Maaperässä oleva kosteus kuormittaa maanvaraisia lattioita ja ryömintätiloja. Ryömintätilojen riittävästä tuulettumisesta on huolehdittava ja kunto on tarkistettava säännöllisesti.

Ulkoilmassa oleva kosteus voi esimerkiksi tiivistyä vesikaton alapintaan vesikaton jäähtyessä yöllä avaruuteen säteilevän lämmön takia. Kostea ulkoilma myös kuivattaa huonosti jo kastuneita rakenteita, mikä edistää kosteusvaurioiden syntymistä. Satunnainen kosteus ilmassa ei ole ongelmallista, mutta esimerkiksi Etelä-Suomessa ongelmia saattaa syntyä yhä pidentyvinä syysjaksoina, jolloin ilmankosteus on korkea pitkän aikaa.

Vinkkejä rakennuksen sisäpuolisen kosteuden vähentämiseen

1. Huolehdi ilmanvaihdon toimivuudesta: Puhdista ilmanvaihto- ja korvausilmaventtiilit säännöllisesti kiinteistön kunnossapidosta vastaavan tahon ohjeistuksen mukaisesti.
2. Suihkutilan lattian kuivaaminen lastalla suihkun jälkeen nopeuttaa suihkutilan kuivumista merkittävästi ja vähentää materiaalien kosteusrasitusta.
3. Pyykkien kuivattaminen kuivausrummussa tai ulkona vähentää kosteutta rakennuksen sisäpuolella.
4. Märkien ulkovaatteiden kuivatus ilmavasti hyvin tuulettuvassa tilassa lisää varusteiden käyttöikää. Älä kuitenkaan kuivata varusteita tai pyykkiä saunassa paloriskin takia!
5. Irtolumi kannattaa puistella jo ulkopuolella sekä mahdollinen lattialle kulkeutunut lumi siivota pois jo ennen sen sulamista. Tällä estetään esimerkiksi parkettien kosteusvaurioita.

kosteusmittaus FI ei vastaa muiden tahojen tekemistä toimenpiteistä. Tekstissä kerrotut ohjeet ovat yleisluontoisia ja perustuvat kirjoitushetken tietoon ja määräyksiin. Kunkin rakennuskohteen vastuuhenkilön on aina varmistettava kyseiseen kohteeseen sovellettavat säädökset sekä ohjeistus viranomaisilta, laite- ja materiaalivalmistajilta.

Lisätietoa:

1) Katso myös blogiartikkeli: Kosteudenhallinta – Kapillaarinen vedennousu

Lähteet:

2) Ympäristöopas 2016 – Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. 2017. Ympäristöministeriö. Toim. Miia Pitkäranta. 2. painos. Hansaprint Oy, Turenki.

***

Kirjoittaja:

Teemu Pursiainen
Rakenteiden kosteuden mittaaja
Sertifikaatti: C-23184-24-17
020 730 3661